BMX:n juuret juontuvat 1960-luvulle, jolloin laji sai alkunsa motocrossboomin seurauksena. Motorcross-kuljettaja Ron Mackler rakensi nuorison avustuksella lähipuistoonsa pienen radan polkupyörille, jonka jäljitteli tavallista motorcross-rataa. BMX:n ensimmäiset kisat järjestettiinkin vuonna 1969 Palms Parkissa, Kaliforniassa. Tapahtuma keräsi runsaasti nuoria harrastajia kaikkialta Kaliforniasta kisaamaan keskenään. Myöhemmin myös monet motorcrossin kuljettajat alkoivat harjoittelemaan lajia, ja vuosi ensimmäisten kisojen jälkeen rakennettiin myös toinen rata. Radan nimeksi tuli Bum´s Park, sillä rata rakennettiin asunnottomien asuinalueelle. Lopulta perustettiin virallinen yhdistys, jonka nimeksi tuli BUMS (Bicycle Motorcross Society). Vuonna 1971 kuvattu dokumentti motorcrossista (On Any Sunday) näytti kohtauksen, jossa nuoret ajoivat BMX:ää. Tämän seurauksena yhä useammat nuoret kiinnostuivat lajista ja buumi levisi maailmalle.

Jo vuoteen 1974 mennessä Kalifornian alueelle oli rakennettu kahdeksan rataa ja samana vuonna pidettiin Yamaha Gold Cup, joka keräsi katsojia yli 16 0000 kappaletta. Vuonna 1973 perustettiin ensimmäinen lajiliitto, joka kulki nimellä National Bicycle Association (NBA). Tämän jälkeen perustettiin George Esserin the National Bicycle League (NBL) sekä the American Bicycle Association (ABA). Alkuperäinen ja ensimmäinen BUMS pikku hiljaa menetti asemansa ja lopettikin toimintansa. Kuitenkin lajiliittojen syntyminen ja Yamaha Gold Cup vahvistivat sen, että BMX oli tullut jäädäkseen. Pikku hiljaa perinteisen BMX:n ohelle kehitettiin myös sen freestyle-versio.

BMX-pyörä

BMX-pyöräily on yksi pyöräilyn niin sanotuista alalajeista. Lajiin tarkoitettu pyörä saattaa muistuttaa ulkomuodoltaan lasten- tai sirkustemppupyörää, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Vasta vuonna 1973 uusi polkupyöräyritys Redline alkoi tuomaan markkinoille varsinaisia lajiin tarkoitettuja pyöriä. Näiden pyörien rungoissa oli tavallista korkeampi keskiö, pienempi istuin, runkoputket olivat vankempaa tekoa sekä pyörästä löytyi käsijarru ja motocross-tanko. Aiemmin useat nuoret tavallisesti muokkasivat pyöriensä runkoja ja ajoivat esimerkiksi tyttöjen pyörien rungoilla. Pyörien kehitys jatkuu edelleen tänäkin päivänä ja koko ajan keksitään entistäkin ketterämpiä ja kevyempiä pyöriä. Vuosien saatossa BMX-pyörät ovat muuttuneet kevyemmiksi, joten niitä on helpompi käsitellä ja temppujen teko onnistuu paremmin.

BMX-pyörä tänä päivänä

Tänä päivänä BMX-pyörien valmistuksessa käytetään materiaalina pääasiassa kromia, terästä ja aluminia. Markkinoilta löytyy vielä myös jonkin verran titaanirunkoisia pyöriä, mutta niiden hinta ja kestävyys eivät ole tasapainossa eivätkä ne siksi ole saaneet suurta suosiota. Vähäisen menekin takia titaanirunkojen tuotanto lopulta lopetettiinkin. Lajin pyörät ovat täysjäykkiä, mikä tarkoittaa sitä, ettei niissä olen minkäänlaista jousitusta. Materiaalit ja kestävyys valitaan ajotyylin perusteella. Tavallisesti BMX-pyörässä käytetään 20-tuuman renkaita ja runko on timantinmuotoinen tuplakolmio. Tangon korkuus vaihtelee 6″–8,5″ välillä ja kannatin on noin 50 mm. Pyörissä ei käytetä ollenkaan vaihteita. Runko on tavallisesti 19″–21″ kokoluokkaa. Freestyle-pyörissä ohjauskulma vaihtelee jopa 74–76 asteen välillä.

Jarruton ja kevyt pyörä

BMX-pyörissä ei ole jarruja kuin maksimissaan kaksi, jalkajarruja niistä ei löydy ollenkaan. Joissain aloittelijoiden pyörissä kuitenkin on poikkeuksellisesti jalkajarrut, mutta jos ne löytyvät, niin kyseessä ovat u-jarrut. BMX-pyörän vanteet ovat tavallisesti kromattuja. Edullisemmissa versioissa käytetään myös anodisoituja ja maalattuja vanteita. Pyörän paino voi vaihdella mallista riippuen paljonkin. Jo pelkästään ajotyyli tai muoti voi vaikuttaa sen painoon. Keskikimäärin BMX-pyörä painaa 12 kg, mutta malleja löytyy jopa 8 kg alkaen. Nykyään mallit ovat keventyneet sitten lajin alkuaikojen ja pyörän kevyt rakenne mahdollistaa mitä hurjimpien temppujen tekemisen rampeilla tai tasaisella maalla. BMX tunnetaan myös Gyrosta. Gyron ansiosta tankoa pystytään pyörittämään loputtomasti ilman vaijerien solmuun menemistä.

BMX:n alalajit

BMX:stä on olemassa kuusi alalajia, joista viisi on freestyle-lajeja. BMX:n alkuperäisin muoto on racing. Racingissa radat ovat motorcross-ratojen kopioita, mutta ne ovat tarkoitettu pelkästään pyörille. Ajatuksena lajissa on, että siinä kilpaillaan nopeudesta toisia vastaan. Freestyle-lajeihin lukeutuvat muun muassa dirtti, ramppi, street ja flätti. Dirtti eli dirt muistuttaa lähinnä alkuperäistä cross-ajoa. Dirtissa ajetaan yleensä muutamaa eri hyppyriä, joissa tehdään erilaisia temppuja. Ramppi taas koostuu kahdesta eri kaaresta, joissa myös tehdään pyörillä monenlaisia temppuja. Streetiä nimensä mukaisesti ajetaan kadulla. Temput siinä ovat samantyylisiä kuin parkissa. Flätillä taas tarkoitetaan tasaisella maalla ajamista ja sen temput vaativat ajajalta hyvää koordinaatiokykyä.

BMX Racing – BMX-pyöräily kilpailulajina

BMX Racing eli toisella nimellä pyöräkrossi hyväksyttiin olympialajiksi vuonna 2008 Pekingissä. Miesten kultamitalin voitti Pekingissä sekä muutamia vuosia sen jälkeen Lontoossa latvialainen Maris Strombers. Viimeisimmän miesten kultamitalin voitti amerikkalainen Connor Fields Riossa vuonna 2016. Naisten kultaa puolestaan voitti samoissa kisoissa kolumbialainen Mariana Pajon. BMX-rata sisältää erilaisia hyppyreitä, kaarteita ja lähtömäen. Hyppyrit ovat malliltaan pyöreitä, mikä mahdollistaa radan läpi rullaamisen. Laji soveltuu niin lapsille kuin lapsenmielisille. Nuorimmat osallistujat Suomessa ovat olleet jopa 2-vuotiaita. Suomesta löytyy ratoja muun muassa Lahdesta, Turusta, Tampereelta ja Laukaalta. Virallisessa BMX Racing-kisassa ajaa samanaikaisesti 4–8 kuskia, joista nopein voittaa. Kisaan kuuluvat aika-ajot, karsinnat ja välierät. Sarjoja löytyy kaikenikäisille, 6-vuotiaasta senioreihin asti.

Suomen tunnetuin BMX racing-ajaja on Outi Leinonen. Hän on hyvä esimerkki siitä ettei lajia ole suunnattu vain miehille. Leinonen on tähän mennessä ainoa suomalainen, joka on edustanut Suomea muun muassa MM-kisoissa. Hän toimii myös Ode to BMX-nettisivuston ylläpitäjänä. Sivuston tavoitteena on lisätä BMX:n tunnettavuutta Suomessa ja tuoda lajia muutenkin enemmän ihmisten tietoisuuteen. BMX:n suosio onkin kasvanut Suomessa viime aikoina.