Pohjois-Suomen parhaat pyöräilymaastot

Lappi houkuttelee vuosittain tuhansia kävijöitä upeiden maisemien, rauhan ja puhtaan luonnon perässä. Mikäpä olisi sopivampi tapa nauttia Lapin maisemista, jos ei pyörän selästä. Lapin hyväkuntoiset ja rauhalliset tiet ovat kuin luotu pyöräretkiä varten. Lapista löytyy satoja kilometrejä valmiiksi merkattuja reittejä, eikä kukaan kiellä reiteiltä poikkeamistakaan. On hyvä kuitenkin mainita, että Lapin lukuisten kansallispuistojen alueella pyöräily on sallittua vain merkityillä reiteillä. Merkittyjä reittejä löytyy joka lähtöön aina aloittelijoille sopivista helpoista reiteistä vaativampiin ja pidempiin reitteihin. Adrenaliininjanoiset pyöräilijät voivat suunnata renkaat hiihtokeskuksiin, jotka muuttavat kesäaikaan osan rinteistä alamäkiajoon sopiviksi. Vaihtelevat reitit, puhdas ilma, koskematon luonto, kauniit maisemat ja rikkumaton rauha tekevät Pohjois-Suomesta oivallisen kohteen pyörälomalle. Esittelemme sinulle tässä jutussa viisi kokeilemisen arvoista, merkattua reittiä.

Napapiirin retkeilyreitti

Napapiirin retkeilyalue löytyy Sallan kupeesta nimensä mukaisesti levittäytyneenä Napapiirin molemmin puolin. Täällä ollaan jo reippaasti yli Rovaniemen korkeudella, ja luonto alkaa pikkuhiljaa antamaan periksi Lapin karulle kauneudelle. Napapiirin retkeilyreitti levittäytyy kolmen kunnan alueelle, ja se kattaa yhteensä noin 100 kilometriä merkattua reittiä. Reitin varrella päästään näkemään luonnonkauniita erämaakohteita, matkailunähtävyyksiä ja tutustumaan alueen historiaan. Reitin pituuden vuoksi useimmat valitsevat auton sen kiertämiseen, mutta pyöräillen maisemiin pääsee uppoutumaan aivan eri tavalla. Myös reitin maasto-osuuksille on helppo siirtyä, kun alla ovat kaksi tukevaa nastarengasta. Reitin varrelta löytyy laavuja ja tulentekopaikkoja. Voit startata matkaan vaikkapa Sallan Lapajärveltä, jonka Isäntä Matin museolta löydät karttataulut ja saatat kuulla muutaman mukaansatempaavan tarinankin samalla. Karttatauluja löytyy useilta reitin pysähdyksiltä, kuten Joutsijärven kaupalta, Tonkopurolta Tuulenpesän pihalta, Suomulla hotellin bussipysäkiltä sekä Räisälässä lossirannasta.

Ylläs-Levi

Vasta vuonna 2015 avattu, hartaasti odotettu Ylläksen hiihtokeskukselta Levin hiihtokeskukselle kulkeva pyöräreitti tarjoaa pyöräilijälle upeita maisemia ja vaihtelevaa maastoa. Reitti vie Ylläksen kansallispuiston ja Levi-tunturin alueelle, joten maisemat ovat todella näkemisen ja kokemisen arvoiset. Välillä päästään viilettämään helppokulkuista metsäautotietä, välillä taas polku muuttuu kapeammaksi, ja välillä taiteillaan pitkospuita tai soramäkeä pitkin. Useassa kohtaa pyöräilijä voi valita helpomman tai haastavamman reitin väliltä, eli Ylläksen ja Levin välinen reitti sopii hyvin monen tasoisille harrastajille. Peruskunnon on tosin hyvä olla kunnossa, ja välillä joudutaan nousemaan satulasta, mutta sehän kuuluu asiaan. Kaikkiaan matkaa kertyy poljettavaksi noin 50 kilometrin verran ja korkeuseroa reitiltä löytyy 751 metriä. Ylläksellä liikkuessa ei kannatta missään tapauksessa jättää käyttämättä tilaisuutta kokeilla hiihtokeskuksen huimaa alamäkiajoreitistöä.

Struven polku

Struven polku vie pyöräilijän syvälle Lappiin aina Suomi-neidon käsivarteen saakka. Tämä 42 kilometrin mittainen polku vie pyöräilijän aivan Suomea ja Norjaa erottavalle poroaidalle asti. Reitin varrella päästään ihailemaan Lapin villiä kauneutta puhtaimmillaan; pieniä lampia puroineen, paljaita tuntureita ja silmänkantamattomiin jatkuvaa erämaata. Polku on pääosin selkeää maastoliikenneuraa, mutta sille osuu myös muutamia kohtia, joissa polkua on hankala erottaa – tänne suunnatessa olisikin hyvä, että luonnossa liikkuminen on jo vähän tuttua. Reitiltä löytyy raskaanpuoleisia kosteikkoja ja suuria korkeuseroja, jotka yhdessä reitin pituuden kanssa tekevät siitä melko raskaan. Ei kokeneille pyöräilijöille suositellaankin matkan jakamista kahden päivän ajalle. Majoitusvaihtoehtoja näillä korkeuksilla ei juurikaan ole, joten pakkaa kevyt teltta pyöräsi kyytiin majoittumista varten. Voit lähteä liikenteeseen esimerkiksi Salvasjärven lapinkylältä.

Kaldoaivin reitti

Kaldoaivin reitti on vaativa, sillä se kulkee 70 kilometrin verran Lapin syvimmässä erämaassa, missä asutusta ei ole, ja pyöräilijälle pitävät seuraa vain tuuli ja tunturikoivut. Se kulkee läpi Suomen pohjoisimmista osista, läheltä Utsjokea löytyvän Kaldoaivin erämaa-alueen Mieraslompolosta Pulmankijärvelle. Reitti on vaativa, mutta niin hieno, että se on kaiken vaivan arvoinen. Tällä ollaan jo niin korkealla, että reitin alkupäässä Lapin karut tunturikoivut jaksavat vielä kurotella oksiaan taivasta kohti, mutta matkan edetessä nekin häviävät pikkuhiljaa, ja jäljelle jää vain erämaan laakeus. Reitti on haastava, mutta mukava polkea, sillä pääasiallisesti se on hyvää polkua – varaudu tosin siihen, että polku voi välillä hävitä näkyvistä. Matkan varrelta löytyy useita lampia ja puroja, joissa täyttää vesivarastot. Voit lähteä matkaan Mieraslompolon mastontieltä, 40 kilometriä Utsjoelta etelään.

Maaterlompolon polku

Maaterlompolon polku on myös tasoltaan vaativa, mutta palkitsee upeilla ja ainutlaatuisilla maisemilla. Täällä olemme Pöyrisjärven erämaa-alueella, ja reitin lähtöpisteeksi voi merkata karttaan Sahpanpalon. Reitti on osittain mönkijäuraa, mutta välillä se katoaa varvikkoon. Alueella risteilee lukuisia pyöräilyreittejä, joita yhdistelemällä matkan pituutta voi säätää itselle sopivaksi. Parhaimmillaan matkaa kertyy noin 70 kilometriä. Alueen erikoisuus on Pöyrisjärven pohjoispuoliset hietikot ja dyynit, joita ei löydy mistään muualta Suomesta.

Mitä huomioda ennen retkeä?

Useat esittelemämme reitit ovat poronhoitajien käytössä. Ole siis ystävällinen, kunnioita paikallisia ja älä häiritse heidän työtään. Jos olet vasta-alkaja, voit harkita paikallisen eräoppaan palkkaamista. Eräoppaasta voi olla hyötyä myös kokeneemmille harrastajille – he tuntevat kaikkein parhaat paikat. Sinun ei tarvitse välttämättä tuoda omaa pyörää mukanasi, vaan voit vuokrata sen paikan päältä.

Ennen reissua selvitä, mitkä ovat alueen majoitusvaihtoehdot. Varsinkin erämaa-alueilla liikuttaessa teltta on usein ainoa vaihtoehto. Kansallispuistoista löytyy myös yöpymiseen tarkoitettuja rakennuksia. Jos retkeilet lähellä kyliä, voit selvittää niiden hotelli- ja hostellimahdollisuudet. Mikäli majoitut paikallisten tuottamia matkailupalveluja käyttäen, älä unohda maistella paikallisia herkkuja.

Leave a comment